Bandyn Banier & Sinermäen Wiekas Weea

Huipun kautta pohjamutiin

2009-10-10T18:29:00.000+03:00

Agikisat, Lappeenranta 10.10.2009

WAUDE WAU! Voittonolla tulla pärähti ekassa kisassa tänään!! Meno oli kuulemma todella sujuvan näköistä. Kepeiltä meinas Vito jättää tokan välin menemättä, mut onneks sain pelastettua tilanteen. Ekalta radalta siis tuloksena -2.99. Jos en väärin muista niin ekassa kisassa tuli vain 2 nollatulosta. Palkintopallillekin unohdettiin mennä, kun oltiin Viton kanssa silloin lenkillä.. Mut saatiinpahan eka merkintä kilpailukirjaan vihdoin ja viimein.

Tokalla radalla Vito päättikin sit palauttaa miut kunnolla takaisin maanpinnalle. Jostain ihmeestä se sai muutama minuutti ennen radalle menoa jonkun hyvä hajun nenäänsä. Se vaan haisteli, haisteli ja haisteli maata. Yritin ottaa sen kanssa harkkaesteenä ollutta A:takin, mut Vito haisteli koko ylösmenon, jäi huipulle haistelemaan lisää ja haisteli vielä koko alastulonkin. Radalle mennessä en saanut sitä edes nostamaan päätä maasta ylös. Muutama este päästiin niin, että esteiden välissä Vito vaan haisteli.. Keppejä yritin pari kertaa, mutta kun ei tuo sitä nenäänsä saanut maasta ylös totesin, että eiköhän se ollut siinä, joten nappasin koiran kainaloon ja vein sen autoon. Ainakin nauratettiin yleisöä, kuuluttaja nimittäin kuulutti ennen rataa, että "seuraavana vuorossa edellisen kisan voittajat.."

Kolmannen radan (hyppäri) alussa Vito tuntui taas suhteellisen omalta itseltään. Tosin kun jätin sen lähtöön alkoi taas haistelu.. Ilmeisesti haistelun takia Vito tuli tokan hypyn ohi ja meinasi mennä ennen aikojaan putkeen. Onneksi sain kutsuttua sen vielä takasin, mutta aikaa paloi. Sai hypyn korjattua ja sen jälkeen alkoi Vitolta taas löytyä vauhtia. Loppu rata menikin taas todella hyvin, mitä nyt ohjaaja unohti yhdessä vaiheessa radan. Onneksi selvitimme kohdan ilman virheitä. Maalissa tuloksena oli 5 ratavirhettä sekä 10 ja risat yliaikaa. Sijoitus taisi olla 6. tai 7. Tosiaan suurin osa ajasta paloi tuohon tokan esteen korjaamiseen sekä siihen et mie mietin että mikäs se seuraava este olikaan..

Muta kaiken kaikkiaan aivan mahtava fiilis!

Kiteytettynä päivänkulku oli siis "Huipun kautta pohjamutiin, josta onneksi nousimme taas hieman ylöspäin."

Taas kisaamassa, tällä kertaa Ruokolahdella

2009-09-05T19:12:00.003+03:00

Käytiin tänään kisaamassa pari starttia Ruokolahdella Annen ja Rätin kanssa. Tuomarina oli Jan Vesalehto sekä ykkösillä että kakkosilla.

Ekalle radalle mentäessä pidin taas Vitoa mukanani radanlaidalla mahdollisimman paljon, rataantutustuessa Anne piteli Vitoa ja näin mentiinkin lähtöalueelle todella rauhallisin mielin. Lähdössä Vito jostain syystä pudotti ensimmäisen riman, josta siis jo heti alkuun vitonen. Tokan hypyn jälkeen Vito meinasi lähteä A:lle keinun sijaan, mutta sain korjattua aika nopeasti. Keinulta putkeen, jonka jälkeen hyppy ja A:lle. A:n päällä oli jotain todella mielenkiintoista hajua, jota Vito jäi haistelemaan jopa pariksi sekunniksi ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa. Hyppy, hyppy, valssi, hyppy ja kepit, jonka aloituksen kiellon otan täysin omaan piikkiin, työnsin nimittäin Viton ihan suoraan väärälle puolelle. Kepit jatkettin hienosti loppuu ilman virheitä. Hyppy, mutta Vito meinasikin käydä ensin suorittamassa hypyn vieressä olleen putken, juuri ja juuri sain huudettua Viton takaisin. Huh! Käännös 90 astetta ja hyppy, josta mentiin mutkaputken "väärään päähän". Tässä meillä meinasi Viton kanssa tulla hieman ymmärrys ongelmia. Sain Viton hienosti käännettyä hieman pois päin tyrkyllä olleesta päästä, mutta sitten Vito luuli, että käskytän vieressä olleelle puomille, eikä meinannut millään uskoa, että nyt sinne putkeen saakin mennä. :D Ei kuitenkaan tullut kieltoa. Putkesta puomille, jonka alastulon Vito roiskasi. Lopuksi vielä pituus ja viimeinen hyppy.

Meno oli todella mukavan oloista, eikä Vito räyhännyt kuin kepeillä hieman. Tosi hyvä fiilis jäi. Yliaikaa tuli 4.50s (ia 44s) eli tulos 19.50.

Tokan rataantutustumisen aikana kuuluttivat ekan radan sijoitukset ja todella suurena yllätyksenä Vito olikin kisan 3. Jälkeen päin kävin katsomassa, että Vito oli kaikista mini1 tuloksen saaneista nopein...

Tokalle radalle mentäessä meitä ennen oleva koira päätti olla hyppäämättä ohjaajan suostutteluista huolimatta ensimmäistä estettä ja loppujen lopuksi karata radalta valmistautuvien sekaan. Noh, Vitolta taisi mennä hieman pasmat taas sekaisin ja räyhääminen alkoi. Ennen tätä oli siis taas hyvinkin rauhallinen..

Hyppy, räksyti räksyti juoksentelua -> kielto, hyppy, räksyti räksyti, hyppy. Keppien aloitus oikein, mutta keskellä ei taas enää malttanut räksytykseltään pujotella, eli vitonen. 180 astetta ympäri ja keinu, seuraavasta hypystä taas ohi, kun räksytti. Matka jatkuu A:lle, hyppy, mutkaputki, 180 astetta käännös ja taas tuli ohi hypystä. Loppu oli samanlainen kuin ekalla radalla eli hyppy, putken "väärä pää", puomi, pituus ja hyppy. Nyt tuo kuvio meni paljon sujuvammin kuin ekalla radalla, eikä edes roiskassut puomin alastuloa, mutta tuloksena kuitenkin siis se hylky kolmesta kiellosta.

Tästäkin radasta jäi loppujen lopuksi ihan hyvä fiilis niiltä osin kun Vito jaksoi kuunnella minne mennään.

Huomenna olisikin sitten vuorossa PiirM-joukkuekisat tuolla Ruokolahdella. Saas nähdä kuin käy! :D

Epäviralliset agikisat

2009-09-03T21:36:00.000+03:00

Käytiin tänään koirien kanssa epiksissä. Veakin pääsi ekaa kertaa mukaan, kun treenit on viime aikoina mennyt aikas hienosti ja hienostihan nuo epiksetkin meni.. Nolla rata, tosin yliaikaa oli 10.52 (ia oli 40s) eli ei kyllä olla mitään ihan suuren suurta vauhtia pidetty. Vea kyllä näytti nauttivan ja kuitenkin juoksi koko ajan. Tästä se sitten lähtee! :)

Ja Vito.... Puuh! Hylky kolmannelta esteeltä, kun kävi kurkkaamassa putkeen, mikä oli siihen kohtaan vielä umpikulmassa, mut sinne se kuitenkin tiensä löysi. Jatkuva räyhäys ja huuto, tais ottaa aika koville, et neitikin oli mukana ja pääs mamman kanssa radalle ennen Vitoa.. Nyt en edes voinut rauhoitella Vitoa pitämällä sitä mukana ennen rataa, kun miulla oli talkoovuoro.

Ennen kisoja kävimme vähän treenailemassa sisällä ja silloinkin Vea pääsi ennen Vitoa, normaalisti Vito on ihan hiljaa seinässä kiinni, kun treenataan, vaikka mie menisin toisen koiran kanssa, mut ei todellakaan ollu nyt hiljaa.. Eli pitää varmaan enemmän käydä itekseen treenailemassa sillee et on molemmat koirat mukana, et Vitokin tottuis siihen et mie meen välillä Vean kanssa..

Kaiken Viton häsellyksen jälkeen jäi kuitenkin onneks ihan hyvä mieli, kun tuo Vea meni niin mahtavasti. Oli muuten minimöllien 5. :)

Näyttelyt ja agiliitoa Kouvolassa

2009-09-02T09:49:00.008+03:00

Käytiin Viton kanssa kanssa kahden vuoden tauon jälkeen näyttelyssä. Tuomarina oli Pirjo Hjelm ja paikkana siis Kouvolan ravirata.

Viton arvostelu oli seuraavanlainen:

"Kookas, hyvin urosmainen. Vankka urosmainen pää. Hyvä purenta, silmät & korvat. Kaunis pitkä kaula. Hyvä ylälinja. Vahva luusto. Riittävästi kulmautunut edestä, takaosa voisi olla paremmin kulmautunut. Hieman tehottomat liikkeet. Kaunis karkea turkki."

Vito sai EH:n ja oli avoimien 1. Avoimessa oli Viton lisäksi myös toinen uros.

Ihan supertyytyväinen oon kyllä taas jätkään ja arvostelukin on ihan todenmukainen.

Eli eiköhän meidät nähdä vielä myöhemminkin näyttelyissä Viton kanssa! :D

Tässä vielä pari kuvaa Vitosta..

Herra pehkopöksy

Seisomista

AGILITY KOUVOLA 29.8.2009

Käytiin myös kisailemassa kahden startin verran Kouvolassa.

Ennen ekaa rataa otettiin Viton kanssa harkkaesteitä (puomi, hyppyjä ja kepit) ja Vito menikin ihan unelmana niillä. Pysähty kontaktille, haki kepit suht itsenäisesti ja pujotteli loppuun asti. No, vein sitten Viton autoon rataantutustumisen ajaksi. Rata (hyppäri) vaikutti oikein kivalle, lyhyt (125m) eikä mitään pahoja ansoja. Ihanneaika oli 37s.

Hain sitten Viton autosta ja jumakauta millasilla kierroksilla se oli.. puuh! Meidän lähtövuoro oli kolmantena, tosin miulle ilmoitettiin, kun eka oli puolessa välissä et toka onkin pois ja meidän vuoro on seuraavana, eli hieman kiirehän siinä tuli.

Eka rata oli aikamoinen kaaos. Vito tosiaan oli niin kierroksilla, ettei sitä oikein kiinnostanut mitä mie siellä koitin ohjata. Kolmannelta hypyltä tulikin sitten hylky, kun Vito hyppäs väärään suuntaan. Sen jälkeen tais tulla viellä muutama hylky lisääkin.. Ekan radan jälkeen sitten tajusi taas lisää asioita. Se ei ainoastaan oo ongelma et mie jännitän, vaan myös Vito jännittää. Nimittäin nyt en kyllä myönnä jännittäneeni sen ihmeemmin, mutta Vito kuitenkin pälyili ympärilleen jonkin verran. Eli ite uskoisin että Vito osittain pyrkii suojaamaan selustansa muilta uhkaavilta asioilta. Se ei tunne ehkä oloaan täysin varmaksi vieraassa paikassa vieraalla radalla vieraiden koirien ympäröimänä. Ja mitä enemmän Vito käy kierroksilla sitä enemmän ympärillä olevat asiat vaikuttavat uhkaavilta.

No, taas pikku kokeilua päälle. Otin Viton kentälle mukaan enkä pitänytkään sitä väliaikana käytännössä ollenkaan boksissa. Kuljin sen kanssa ympäriinsä liioitellun rauhallisin eleiden kera. Kielsin kyllä napakasta EI! korottamatta kuitenkaan ääntäni, jos se yritti käydä pärisemään vieralle koirille. Lisäksi istuskelin sen kanssa radan läheisyydessä (reilu välimatka rata-alueeseen) silitellen sitä rauhottavasti ja palkkaamalla aina silloin tällöin. Pikku hiljaa Vito alkoi rauhoittumaan ja loppuksi makoili jo ihan rauhallisena eikä pälyillyt ympärilleen. Myös rataantutustumisen ajaksi annoin Viton kaverille, joka odotteli Viton kanssa ihan rata-alueen vieressä niin, että Vito näki koko ajan minut. Välillä kutsuin Vitoa,varsinkin jos se oli kadottanut minut silmistään. Vito pysyi koko rataantutustumisenkin rauhallisena eikä ollut räyhännyt yhdellekään lähellä olevista / ohimenevistä koirista.

Tälläkin radalla lähdimme tokana. Vito jäi rauhallisemmin lähtöalueelle, tosin edelleen piti muutaman kerran vilkaista taakse, ettei kukaan tule päälle. Radalla otin superrennosti, en kertaakaan korottanut ääntä vaan ohjasin Vitoa kuin "pikkufifejä" ohjataan, hirmu kehuja ja "piipittämällä" etenimme todella upeasti! Kepeiltä tuli valitettavasti kielto ja vitonen ja jouduinkin useampaan otteeseen korjaamaan keppien keskellä, joten aikaa paloi.. Tästäkin tuli mieleen, että todennäköisesti Vito kuitenkin joutuun niin paljon keskittymään kepeillä, jolloin selusta on turvaton eikä sen takia malta tehdä keppejä kunnolla, koska kuitenkin treeneissä tulee enää harvemmin virheitä. Loppu rata meni myös virheittä! Pari rumannäköistä ohjausmokaa radalla tuli, toinen oli liian myöhäinen takaaleikkaus ja toinen oli ruma valssi, mutta kummastakaan ei onneksi virheitä tullut.

Eli tulos oli 10 ja yliaikaa hieman vajaa 8s ja sijoitus 7.

Voittajalla oli -3s, joten ei tainnut kuitenkaan olla mikään tosi löysä aika.

Mutta pääasia, että fiilis oli todella hiukean hyvä! Tästä on hyvä jatkaa, ensi viikonloppuna olisikin taas kaks starttia lauantaina ja sunnuntaina PiirM-joukkuekisa.

Videot radoista: (Kiitos Anne Laineelle kuvauksesta!)

Hyppäri (A)

Agirata (B)

Agikisat ja Tiina ja Mimmin&Rontin viikonloppuvierailu

2009-08-17T21:39:00.001+03:00

Tiina tuli vierailulle tänne toiselle puolelle Suomea Rontin ja Mimmin kanssa. Ensi alkuun hieman arvelutti, että mitenkäs pojat oikein tulevat toimeen, kun tuo Vito on tunnettu ettei oikein kestä muita uroksia. Mutta oikein hienostihan se meni! Lenkkeilyt suoritettiin yhdessä, pojat tietysti hihnoissa ja tytöt saivat olla vaihtelevasti vapaana. Harjoiteltiin Viton kanssa ohituksia ja parhaimmillaan käveltiin niin, että minä olin keskellä, Rontti minun toisella puolella ja Vito toisella eli hajurakoa oli vain minun verran. Sisätiloissa pojat pidettiin kuitenkin erillään toisistaan.

Lauantain olikin sitten Viton kisat ja saldo Vitolle oli niinkin hieno kuin 3 x HYL. :D

Ekalla radalla Vito meni kyllä ihan nätisti, mutta ohjaaja oli välillä ihan pihalla. Onnistuin kuitenkin välttämään muutamat ansa paikat, joihin aika moni koirakko sortui. Meidän kohtaloksi koitui rengas, kaks kertaa kehikosta läpi.. Kolmas kielto tuli loppumetreillä, kun Vito juoksi keinun ohi.

Tokasta radasta ei näköjään jäänyt mitään mieleen. Tuomarin sihteerin lappu kertoo, että meille on tullu renkaalta ja joltain hypyltä kielto, vitonen keinulta ja kielto putkelta ja kolmelta kiellolta siis HYL.

Kolmas ja viimeinen rata oli hyppäri. Alussa Vito sääti jotain ihan omaa, jolloin ohjaus hetkellisesti katosi ja kielto hypyltä (tosin melkein samaan syssyyn tuli vielä hylkykin väärästä radasta, kun Vito jäi tuijottelemaan toimitsijoiden telttaan päin ihan hypyn (väärän sellaisen) eteen, ei sitten onneksi sitä hypännyt). Kiellon jälkeen jatkui ihan nätisti, jossain kohtaa saimme toisen kiellon hypyltä ja vielä kepeiltäkin. Lopun radan (joka oli todella juoksemista) vedätinkin ihan kunnolla, kun mitään hävittävää ei ollut ja tosi tosi hienosti Vito menikin. Viimeiseen rataan oon kyllä kaikeista tyytyväisin!

Tiina vielä kiltisti auttoi minua siistimällä Viton näyttelyitä varten ja hieno poika siitä tulikin!

AGIROTU 2009

Heinäkuussa kävimme myös Agirotuilemassa Nastolassa. Reissu meni oikein hienosti ja Viton saldo kisoista oli pe HYL ja 10.60 (14.), la 11.67 (16.) ja su joukkuekisassa 10 ajalla 52s. Eli oikein mainio kisaviikonloppu!

Veakin pääsi ensimmäistä kertaa starttaamaan agilityssä, tosin kyseessähän oli epävirallinen joukkuekilpailu. Tähän mennessä Vealla oli takana vasta 7 harjoittelukertaa alkeiskurssilla eli odotuksia ei ollut.. :D Tulos olikin 40 virhepistettä ja aika 116s. Oltiin siis koko rahan edestä radalla! :D

Lappeenrannan agikisat 27.6.2009

2009-06-28T00:03:00.002+03:00

Siis jumaleisson!! Mehän saatiin tänään Viton kanssa jopa ihan kohtuullinen tulos!!

Kahdelta ekalta radalta tuli hylky ja päivän sanana oli putken väärä pää. Muuten molemmat radat menivät todella mallikkaasti. Ekalta radalta tuli vitonen keppien loppupäästä. Korjauksen jälkeen päästiin jatkamaan aina viidenneksi viimeiselle esteelle asti ilman muita virheiltä ja sitten Vito päätti / minä ohjasin Viton väärään päähän putkea. Myös loppurata meni ilman virheitä ja vauhtiakin piisasi. Eli oikein hyvä hylky!

Tokalla radalla tuli kielto jo toiselta esteeltä (rengas) ja S-putken ja hypyn jälkeen Vito tunki itsensä väkipakolla miun längistä ittensä seuraavan putken väärään päähän. Näköjään Vito oli päättänyt et se on se oikea pää, eikä siinä auttanut mitkään kikkakolmoset (paitsi ehkä parempi ohjaus ;) ). Loppurata taisi myös mennä ilman virheitä, korkeintaan yksi kielto saattoi olla matkassa. Oikein hyvä hylky tämäkin siis!

Kolmas rata olikin hyppäri. Kepeiltä tuli taas loppupäässä vitonen, jonka jälkeen loppu rata meni todella todella nätisti, parista putken väärästä päästäkin selvittiin, kunnes toiseksi viimeisellä esteellä en enää muistanut, kuinka iso mutka piti tehdä ja onnistuin vetämään Viton hypyn ohi. No, ei muuta kuin hyppy uusiksi ja vielä viimeinen hyppy ja tulokseksi saatiin Viton kanssa 10 ratavirhettä ja 0.10s yliaikaa ja sijoitus oli 5. / 19. .. Aivan mahtavaa!!

Vito oli kyl tosi mahtava tänään. Muille koirille ei pahemmin räyhätty ja radalla kuunteli tosi hyvin, putkia lukuunottamatta. Kontaktitkin suoritettiin kaikki kunnolla. Tosi kiva fiilis jäi kyllä nyt ja Agirotua odotellaan innolla!!

Vean treeniä ja vähän mätsäreitä

2009-05-26T09:43:00.003+03:00

Sunnuntaina kävimme Vean kanssa linnoituksessa katsastamassa hieman mätsäreitä. Samalla siellä oli LAUn agilitynäytös, johon Veankin kanssa osallistuimme lopulta. Vea sai mennä muutaman hypyn, S-putken ja kokeiltiinpa myös ekaa kertaa pussiakin. Tosin pussin suuta pidettiin vielä toistaiseksi hieman ylhäällä, jotta Vean on helpompi tulla sieltä läpi. Hienosti tyttö meni kaikki esteet, putkikin meni tosi vauhdilla! :)

Ja kävimmehän myös pyörähtämässä ihan siellä match show -kehässäkin. Vea osallistui aikuisten sarjaan. Ensin mentäessä pareittain, sai Vea sinisen nauhan. Tuomari sanoi parin olevan tasaväkinen (meidän parina oli siis bichon frise), mutta bichoni voitti siis tällä kertaa. Seuraavana olis sitten vuorossa kaikkien sinisen nauhan saaneiden kehä ja WAU!! Vea sijoittui toiseksi noin 15 koirasta. Mahtavaa!!

Vea oli todella nätisti kehissä, ihan kuin kala vedessä, vaikka hommaa ei olla sen kummemmin harjoiteltu. Tämähän oli ensimmäinen kerta Vealle, kun ollaa / osallistutaan vähäänkään näyttelyyn viittaavaan tapahtumaan. Tästä sain kyllä kimmokkeen, että tuon kanssahan voisi käydä vaikka useamminkin mätsäreissä.

Eilen (maanantaina) oli sitten vuorossa toka kerta alkeiskurssilla. Tällä kertaa harjoiteltiin:
- haltuunottoa, joka tuli myös kotiläksyksi.. :)
- keppejä, nyt oli jo koko 12 sarja ja siis edelleen verkoilla
- suoraa putkea
- hyppyä
- rengasta
- puomin kontaktia, toinen pää oli nyt mini pöydällä
- loivaa U-putkea

Vea meni tapansa mukaan tosi hyvin, paitsi milloin ihmeessä muistaisin, ettei Vealle saa olla nakkeja palkkana.. Se kun on niin ahne, että loppu vaiheessa sitä yleensä kiinnostaa vain ne pirun nakit. Juustolla, ym muilla herkuilla ei tätä samaa ongelmaa ilmene tai ei ainakaan ole aikaisemmin ilmennyt.. No jos sitä ens kerralla ottais jotain muuta mukaan. Mutta kivaa oli taas!! :D

Vea agiliitämässä

2009-05-20T09:37:00.002+03:00

Nyt vihdoin alkoi Veankin alkeiskurssi tai onhan se jo alkanut pari viikkoa sitten, mutta nyt olivat koirat ensimmäistä kertaa mukana.

Tällä kerralla
- opettelimme namialustan /-kipon käyttöä,
- tutustuimme hyppyyn,
- suoraan lyhyeen putkeen,
- harjoittelimme verkkokeppejä sekä
- puomin kontaktia (yksi puomin osa oli siis maassa ja sitä pitkin kuljimme ja palkkaus namialustalla, niin että etutassut olivat maassa ja takatassut kontaktilla) ja
- viimeisenä vielä pöytää.

Vean kanssa olemme jo itseasiassa treenanneet hyppyjä, puomia, A:ta, rengasta, putkea ja hieman myös keppejä. Veasta huomasi, että näitä on tehty ennenkin, mutta edelleen oli tosi kivaa tehdä, eikä Veaa käynyt tylsistyttämään missään vaiheessa, vaikka omaa vuoroaan pitikin odotella.

Ensi maanantaina sitten jatketaan taas treenejä. Kyllä kieltämättä ohjaajaa kutkuttaisi jo päästä ihan pientä rataakin tekemään, mutta pitää muistaa, ettei Veakaan vielä osaa edes kaikkia esteitä ja kuitenkin esteiden turvallinen suoritustapa tulisi ensin opettaa hyvin. Mutta eiköhän se tästä pikku hiljaa.. :)

Vihdoin myös pari ohitusta

2009-05-15T22:09:00.002+03:00

Alku viikko meni käytännössä kokonaan ilman ohituksia, kun ei yksinkertaisesti nähty lenkillä muita koiria, vaikka kovasti niitä yritinkin kuikuilla. Vihdoin tänään nähtiin lenkillä muita koiria ja päästiin jopa ohittelemaan.. Eli neljä ohitusta ja lisäks pari muutakin koiraa nähtiin, mut ei siis kunnon ohituksia tehty näiden kanssa.

Eka ohitus meni todella mallikkaasti. Hyvä, ettei Vitolta katkennut niska, kun se niin kovin tapitti mammaa. Toisella ja kolmannella ohituksella Vito onnistui päästämään sekunnin mittaisen ärr-äännähdyksen, mutta lopetti siis samantien, kun vähän muistutti, että mitenkäs sitä ollaan. Viimeinen ohitus meni taas oikein hienosti.

Tokalle ja kolmannelle vois ihan vaikka kertoa kootut selityksetkin.. Toinen oli pieni valkoinen koira ja kolmas jäi tienlaitaan istumaan ja tuijottamaan jo reilusti ennen kuin edes päästiin kohdalle.

Mut oon kyl todella todella tyytyväinen noihinkin ohituksiin, kun vertaa minkälaisia ohituksia vielä viime viikolla tehtiin!! Tästä se lähtee!

Oli muuten Janikin ollut eilen ihmeissään, kun käytti Vitoa ekan kerran viikonlopun jälkeen yksinään lenkillä, kun mie olin töissä. Muutaman ohituksen oli tehnyt ja Vito oli tapittanut vaan Jania niissä. Eli onneksi näköjään toimii Janinkin kanssa nuo ohitukset.

Koulutus alkaa

2009-05-15T22:06:00.000+03:00

Maanantaina menin työharjoittelun jälkeen eläinkaupan kautta kotia. Mukaanhan sieltä tarttui siis se ketjukaulain, jota olisi nyt tarkoitus hyödyntää Marian neuvojen mukaan Vitolla, jotta saadaan se muille koirille räyhääminen pois.

Sitten lenkille Viton kanssa, mutta missä on muut koirat?? Aina, kun olen päättänyt aloittaa jonkun uuden koulutuksen, koskien tuota ongelmaa, ovat kaikki koirat kadonneet lenkkipoluilta tai ainakaan eivät satu sinne samaan aikaan, kun me siellä olemme..

Noh, onneksi illalla olikin sitten agitreenit. Ensin vähän mietin, että menenkö ollenkaan, mutta sitten päätin, etten kyllä varmasti anna tuon ongelman häiritä meitä vaan pyrin säilyttämään elämän samanlaisena kuin se aikaisemminkin on ollut. Hallilla Vito käyttäytyi todella nätisti, välillä meinasi katse jäädä kiinni johonkin vieraaseen koiraan, mutta pienen pienellä muistuksella siitäkin päästiin taas eroon. Kerran meinasi myös päästä pikkuinen murr-ääni, mutta tuonkin lopettamiseen riittä pikkuinen nyppäisy ja Vito muisti taas, että näissä tilanteissa kannattikin mielummin katsoa mammaa, kun silloin saa herkkua. Ohitettiin siis Vitolle täysin tuntemattomia koiria jopa alle metrin päästä ja hienosti meni! Ja treenitkin menivät hyvin tutussa hallissa tuttujen treenikaverien seurassa, eikä Vito edes räyhännyt rataantutustumisien aikana, tosin oli boksissa, kun minun piti jäädä vielä omien treenien jälkeen vetämään alkeiskurssia ja piti Vito saada kaverin autoon boksissa..

Iltalenkillä pari rotikkaa tuli vielä samalle lenkkipolulle kävelemään eteemme (matkaa noin 5-10 m) edeten siis samaan suuntaan kuin me. Vito hakeutui melkein heti koirat nähdessään viereeni ja koko matka mentiin hihna löysällä ilman ääniä, hieman kyllä meinasi välillä jäädä katse pidemmäksi aikaa koiriin, mutta käänsi päänsä itse pois. Kymmenisen metriä käveltyämme Vito totesi ettei jaksa tuijotella noita vaan itseasiassa käänsi kokonaan selkänsä rotikoille ja meni haistelemaan piennarta..

Eli ainakin ihan kivasti on alkanut tämä koulutus, mutta eiköhän niitä tukalempiakin hetkiä kohta tule. ;)

Viikonlopun agiliitelyt ja ongelmakoirakoulutukset Mouhijärvellä

2009-05-15T21:41:00.002+03:00

Käytiin viime viikonloppuna hakemassa hieman agiliitelyoppeja Mouhijärveltä. Kouluttajina Harwestin viikonlopulla olivat Marko Mäkelä ja Maria Aaltonen.

Viikonloppu oli kaikin puolin oikein antoisa. Vito teki pääsääntöisesti ihan nättejä ratoja, kunnes päässä napsahti ja se hyökkäsi Tarun päälle, joka onnettomuudekseen oli suoraan yhden hypyn takana suorassa linjassa. Onneksi olin suhteellisen lähellä ja sain Viton nopeasti pois, eikä mitään ehtinyt tapahtua. Tämän jälkeen keskustelimmekin Markon kanssa, mitä tuolle Vitolle voisi tehdä. Pienen kurmutuksen jälkeen menimme vielä kertaalleen koko radan, joka menikin uskomattoman nätisti. Vito kuunteli ohjausta lähes täydellisesti eikä virheitä tullut kuin viimeiseltä esteeltä, kepeiltä, ja tämänkin oli täysin oma moka, kun ohjasin sen väärään väliin. Oli kyllä puhti pois tuon radan jälkeen. Vito meni nimittäin todella kovaa, jonka muutkin kurssilaiset huomasivat ja kehuivat, että Viton kontakti oli parantunut pienen (tai vähän isommankin) kurinpalautuksen jälkeen.

Päätimme kouluttajien kanssa, että pyhitämme sunnuntain treenit ohitusharjoituksiin ja muuhun arkitottelevaisuuteen Marian avustuksella. Maria toimii siis myös ongelmakoirakouluttajana.

Ensin teimme ohituksen ihan normaalisti ilman minkäänlaisia toimenpiteitä. Aluksi häiriökoirana oli Paanasen Eijan Lotta-mamma, mutta Vito taisi hyvin tajuta, että nyt on kyseessä narttu eikä reagoinut ohitukseen. No lisää vettä kehiin ja Ekku "The Viton Pahin Vihamies" sai tulla häiriökoiraksi. Johan saatiin reagtio aikaiseksi Vitossa.

Seuraavaksi Maria astui kehiin. Vitolle ketjukaulain kaulaan (ei kuristavana) ja menoksi. Ensimmäinen testaus suihkupullon kera -> reagtio sama kuin aikaisemmin ehkä jopa hieman voimakkaampi. Seuraavaksi paineilmapullo -> reagoi voimakkaasti paineilmaan. Loppujen lopuksi päätimme pitäytyä pelkässä ketjupannassa, tehden sillä pientä nyppimistä, jos Vito käy tuijottelemaan, rähjäämään, ym muuta ei toivottua.

Ekalla kerralla Vito taisteli suhteellisen kauan Marian kanssa, mutta tajusi pikku hiljaa mitä siltä halutaan. Muutaman ohituksen jälkeen Vito alkaa pysyä jo ihan rauhallisena, vaikka etäisyys Ekkuun on metrin verran. Lopuksi istutaan rauhassa vajaa metrin päästä Ekusta ja Vito on koko ajan hiljaa, eikä edes yritä tuijotella Ekun suuntaan. Mahtavaa!!

Otimme vielä pari ohitusta toisen vieraan uroksen kanssa. Nämä sujuivat jo kuin vanhalta tekijältä.

Sitten sisälle halliin, jossa muut jo treenasivat agia. Vito pysyi koko ajan rauhallinen eikä räyhännyt. Otimme vielä pari estettä Viton ollessa pitkässä liinassa ja esteiden lähistöllä oli häiriökoiria. Välillä piti pari pientä muistutusta antaa, mutta oikein mallikkaasti Vito suoriutui.

Nyt sitten vaan otetaan opit mukaan oikeeseenkin elämään ja lähdetään tekemään ohituksia lenkeillä.

Vea pääsee alkeiskurssille

2009-04-25T20:03:00.003+03:00

Vea läpäisi alkeiskurssin hallittavuustestin ja valittiin alkeiskurssille. Mahtavaa!!

Alkeiskurssi alkaa 4.pvä toukokuuta ja kestää 10 viikkoa. Sen jälkeen vuorossa on sitten jatkokurssi. Tosi kivaa päästä vihdoin Veankin kanssa treenaamaan kunnolla agilityä. Se kun taitaa olla huomattavasti helpompi koulutettava kuin tuo Vito. :D

Aika näyttäköön millainen agilitytykki tuosta pikku-neidistä tulee..

Vean kanssa agilityn alkeiskurssin hallittavuustestissä

2009-04-20T21:02:00.000+03:00

Tänään käytiin sitten Vean kanssa alkeiskurssin hallittavuustestissä.

Mentiin hallille jo viiden aikaa, kun pääsin kaverin kyydillä sinne. Meidän testin piti alkaa klo 18, mutta toisin sitten kävi. Loppujen lopuksi päästiin aloittamaan vasta 15 vaille 7. Mutta on tuo Vea niin ihana, kun ei sitä haittaa pikku odottelut ja silti se jaksaa innoissaan tehdä hommia.

Hallittavuustesti järjestettiin siis meidän seuralla tälläisenä kuin se nyt on ekaa kertaa. Hakijoita kursseille on niin paljon, että aikaisempia testejä piti vaikeuttaa jonkin verran, jotta on edes jotain mahdollisuuksia karsia hieman porukkaa.

Ensimmäisenä testissä oli koirakuja eli siis molemmilla puolilla oli rivissä muut odottamassa vuoroaa ja yksitellen mentiin pieni pätkä edestakaisin hihnassa. Seuraavana oli sitten vuorossa "mukana kulkeminen" hihnatta. Ensin oikealla puolella ja takaisin tullessa vasemmalla puolella C:n muotoinen lenkki. Sitten noin 20 s paikallaan olo ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä. Paikkallaan olosta otettiin sitten suoraan luoksetulo. Lopuksi vielä pieni leikkimielinen kilpailu ihan ajanoton kanssa. Tässä piti kiertää siivekkeitä 8 mallisesti. Kaikki hommat piti tehdä palkatta.

Vea oli taas oma ihana itsensä ja meni oikein mallikkaasti kaiken. Ei siis oikeastaan mitään parannettavaa omasta mielestä hallittavuudessa. Ryhmään pääsystä saadaan tietää viimeistään ensi viikon torstaihin mennessä. Jos ei jostain syystä päästä mihinkään ryhmään, niin sitten aloitamme treenaamaan Vean kanssa todennäköisesti ihan itsekseemme, kun en taida jaksaa enää odottaa tuonne syksyyn asti, jolloin seuraavat alkeiskurssit ovat.

Mutta uskoisin, että pääsemme ryhmään, tosin koskaan ei tiedä mitä aika tuo tullessaan..

Imatralla kisaamassa

2009-04-19T21:22:00.000+03:00

Tänään käytiin sitten Imatralla yksi startti juoksemassa.

Vito keskittyi tänään minulle räyhäämiseen, eikä oikein siis edes kuunnellut ohjausta. Neljänneltä esteeltä tuli eka kielto, keinu meni äärimmäisen hitaasti, sitten mentiin vähän aikaa ihan kivasti, kunnes kepeiltä taas kielto ja oisko sieltä tullut vitonen puolesta välistä. Jatkui taa ihan ok renkaalle asti, josta tulikin sitten jo kaksi kieltoa, ensin mentiin kokonaan ohi ja sitten hypättiin vielä kehikosta ennen kuin hyppäsi oikeasta välistä. Renkaan jälkeen oli puomi, jota Vito ei jostain syystä meinannut ollenkaan suorittaa. Kävi vähän kokeilemassa ja hyppäs pois ja meni puomin alla olevaan putkeen. Sama toistui vielä toisenkin kerran ennen kuin herra suostui hyvin hitaasti menemään puomin. Ylösmenon jälkeen vauhti kasvoi taas normaaliksi ja loppu menikin ihan ok paitsi että juoksi viimeisen hypyn ohi, jota en jaksanut enää korjata.

Nyt itseasiassa kun tätä kirjoitin niin tajusinkin, mistä tuo puomin välttely johtui.. Eli Vitohan kompuroi aika pahasti eilen Mikkelissä jälkimmäisellä radalla puomin ylösmenossa, ei onneksi tippunut vaan sai pidettyä tasapainonsa ja pystyi jatkamaan matkaa, mutta ilmeisesti tuo jäi vähän kaivelemaan mieltä, kun ei tänään meinannut sitä puomia mennä. Onneksi jäin siis korjaamaan puomin useamman kerran, niin että sain Viton menemään sen. Toivon mukaan pahempaa kammoa ei jäänyt. Pitää muistaa treeneissä ottaa tuo puomi useampaan kertaan..

Mutta siis tuloksena hylky, kuten voi tarinasta jo päätelläkin.. Kuinkahan kauan miekin jaksan näitä hylkyjä kisoista hakea. :P

Mikkelin kisat Viton kanssa

2009-04-18T17:44:00.001+03:00

Käytiin Viton kanssa vierailemassa parin seurakaverin kanssa Mikkelin kisoissa. Kaksi starttia saimme siellä tänään juosta. Ja hienosti juoksimmekin, vaikkakaan ei mainetta ja mammonaa tullutkaan. :P

Ekalta radalta saimme hylyn, kun Vito luki minua vähän liiankin hyvin ja meni putken väärään päähän radan alkuvaiheessa, niin ja saatiinhan me sitä ennen myös renkaalta kielto, kun Vito oli lukinnut katseeseensa jonkun koiran, mika oli radan vieressä. Tosin mitään aikeita ei ollut mennä sinne, mutta jostain syystä se vain kiinnitti Viton huomion sen verran, että putkesta mentiin ohi. Loppu rata menikin sitten oikein mallikkaasti ja oli tosi hyvä fiilis ohjata Vitoa ja se menikin kuin unelma. Tosin kepeiltä olisimme saaneet vielä yhden kiellon, jos ei se hylky olisi ollut jo pohjalla. Tosi vaikea keppi kulma. Hypyltä tiukka 90 asteen kulma ja todella vähän tilaa mennä kepeille eli avokulmasta olisi pitänyt mennä ja eihän myö sellaisia olla ehditty opettelemaan eli survasin Viton sitten tokasta välistä sisään. Loppu radalta ei virheitä olisi sitten tullutkaan.

Tokalta rata meni puoleen väliin asti virheittä, mutta sitten tuli taas rengas, josta Vito hyppäsi kehikosta. Uudelleen korjauksessa paloi aika reippaasti aikaa, mutta päästiin vihdoin jatkamaan matkaa. Kepeille viennistä onnistuin samaan kosketusvirheen ja lisäksi Vito jätti keskivaiheilta yhden kepin väliin. Sen onneksi sain korjattua suht nopeesti. Loppurata meni taas hienosti, tosin Vito roiskaisi puomin alastulon. Eli tuloksena 20vp + 7,48 aikavirhettä = 27 ja risat!! Mutta ei siis tuulut hylky :lol: Tuo yliaika tuli ihan tuosta renkaan korjauksesta ja todella hitaasta keinusta.. niin ja onnistuinhan minä vielä säätämään viimeisellä esteellä, kun kadotin Viton taakseni, mutta siitä ei onneksi tullut virhettä, aikaa vaan paloi. :)

Mutta kaiken kaikkiaan oon todella todella tyytyväinen tän päivän ratoihin. Ne oli virheitä lukuunottamatta todella sujuvia ja Vito kuunteli erinomaisesti miun ohjausta. Kaiken lisäksi Vito ei rähjännyt käytännössä yhtään muille koirille kisapaikalla, vaan käyttäytyi oikein mallikaasti. Tästä on siis hyvä jatkaa.. :P

Vito ilmoitettu Haminan näyttelyyn

2009-04-15T20:48:00.003+03:00

Nyt on sitten Vito ilmoitettu toukokuun Haminan näyttelyy, joten virallinen jännitys voi alkaa. :D Vitohan on viimeeksi käynyt näyttelyissä kaksi vuotta sitten. Saa nähdä, miten Vito nyt pärjää. Toivottavasti osaisi ainakin käyttäytyä kunnolla, siitä kun ei ole mitään takeita. Edellisellä kerrallahan Vito oli vielä nuorten luokassa, mutta nyt mennään jo sitten avoimiin.

Trimmatakin Vito pitäsi. Nyt vain meinaa iskeä pelko, että onnistun mokaamaan koko trimmauksen. Veakin pääsee lähiaikoina trimmiin, kunhan löytyisi hieman vapaata aikaa. Tsin pesin koirat vasta viime viikonlopuuna, kun olivat niin törkyisen likaiset vietettyään päivän "maalla". Eli ainakin viikon odottelen vielä ennenkuin aloitan trimmin, niin irtoaa sitten tuo karva vähän paremmin.

Toivottavasti en ehdi ihan liikaa jännittää tulevaa näyttelyä. Tuo näyttely saa sitten hieman kertoa jatketaanko Viton kanssa näyttelyissä käymistä vai unohdetaanko ne kokonaan. Onneksi Vitolla on jo tarvittava laatuarvostelu (H), jos sen kanssa joskus olisi mahdollisuutta saada agilityvalion arvo.

Treenitauko on virallisesti ohi!

2009-03-25T20:01:00.000+02:00

Nyt on kyllä mahtava fiilis!! :D Treenitauko on virallisesti ohi ja äsken oltiin treenaamassa noin 5kk tauon jälkeen..

Vito oli ihan täpinöissään, kun agirepun kaivoin esille kotona. Kova kiirus oli kohti uutta hallia ja hieno halli onkin! :) Talven kotikeppitreeneistä on ollut aivan mahtava apu. Vito nimittäin tykitti keppejä todella hienosti, mitä nyt välillä joku väli saattoi unohtua.. Nyt vain pitää minun muistaa, että annan Vitolle tilaa tehdä ne kepit, enkä tyrki kättäni väliin. Treenikaveritkin jo huomautti, ettei Vito katso yhtään miun käsiohjausta, joten hus pois sieltä!

Muutenkin treenit sujuivat todella mallikkaasti, mitä nyt mie oon unohtanut matkan varrella kaikki käskyt eli huutelin ihan mitä sattuu... :D

Ensi viikolla sitten uudestaan!

Ja taas reissataan...

2009-03-25T19:49:00.002+02:00

Turun viikonlopusta seuraavana viikonloppuna matkasimme Vean kanssa Tampereelle Katin, Ekun ja Viin luokse. Matka meni taas Veamaiseen tyyliin eli oikein mallikkaasti. Yllätys oli suuri, kun pääsimme Katin luokse. Vea ja Ekku löysivät toistaan ylimmät ystävät! :D Vii-raukka jäi parivaljakon leikeistä ihan ulkopuolelle..

Lauantaina kävimme treenailemassa Katin & Ekun & Viin, Maijun & Ellin & Ukon ja Tiinan & Popsun & Dinon kanssa. Vean kanssa mentiin putkea, hyppyjä, keppejä ja pari kertaa myös A-este. Hienosti Vea meni, vaikka ei ookaan montaa kertaa treenannut.

Lopuksi otimme myös koko porukalla TOKOa. On tuo otus kyllä aivan mahtava, tekee sen kanssa sitten mitä vain. Kahden tunnin (ei kokoaikaisen) treenauksen päätteeksi otimme vielä noin minuutin paikkamakuutreenin. Siellä se Vea Ellin ja Dinon välissä odotti todella, todella nätisti. Kuulemma meidän pitäisi Vean kanssa osallistua TOKOn rotumestaruuskisoihin huhtikuun lopulla Inkoossa. Saa nähdä uskalletaanko, kun osaa liikkeistä ei olla käytännössä harjoiteltu vielä yhtään ja treeneissäkin käytämme vielä joka liikkeessä palkkaa. Mutta katsellaan..

Sunnuntaina matkasimme sitten vielä Helsinkiin Westiekerhon kevätkokoukseen, jonka jälkeen meillä oli vielä WK:n harrastetoimikunnan kokous.

Reissun aikana tuli myös ongelmia vastaan, neiti nimittäin pelkäsi iltaisin todella paljon pihalla, kun siellä oli aivan säkkipimeää ja parista naapurista kuuli karmivaa puoliulvontaa.. Ei uskaltanut pikkuinen tehdä pissoja, vaan ne tulivat sitten sisällä Katin turvalliseen syliin.. Eli Vean kanssa pitäisi tehdä pimeätreenejä, meillä kun täällä keskustassa ei koskaan ole täysin pimeää.

Vea Turun vierailulla

2009-03-25T19:40:00.002+02:00

Vean kanssa käytiin Turun suunnalla 13. - 15. päivä. Vean kanssa on kyllä aivan mahtava matkustaa junalla ja muutenkin, kun se on aina niin nätisti. Tiina olikin meitä juna-asemalla vastassa, Veakin reagoi ihmisvilinässä Tiinaan vasta kun sitä kutsuttiin nimellä. Ja ai että sitä riemua, kun Vea tunnisti Tiinan, pissathan siinä pääsi.. :D

Menomatkalla Tiinan luokse kävimme myös Vean kasvattajan luona näytillä ja lettuja syömässä.

Tiinalle päästyä mentiin samantien lenkille koiruuksien kanssa. Veasta tuli taas pikkupentu, kun se näki Rontin ja Mimmin. Ilopissoja tuli ja Vea myörysi maassa Rontin ja Mimmin edessä. :D Illalla Vea pääsi vielä Tiinan trimmaukseen.

Lauantaina olimme kannustamassa Rontti-iskää agikisoissa ja Vea oli ihan mahdoton. Uskomaton hinku radalle, vaikka ei ole käytännössä yhtään vielä treenannut agia. Ihme otus! Muuten neiti oli taas oma ihana itsensä.

Sunnuntaina pääsimmekin sitten Vean kanssa agilitytreeneihin. Neiti pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa esim. puomiin ja A-esteeseen. Treenasimme myös hyppyjä, keppejä ja putkea. Näytti neiti tykkäävän. :)

Maanantaina sitten matkustimme takaisin kotia ja oli kyllä neiti väsynyt kotona. Ei paljon hetkauttanut Viton leikkiinkutsuyritykset.. :D

Vean ell reissu

2009-03-10T23:12:00.002+02:00

Käytiin maanantaina Vean kanssa eläinlääkärissä varpaan pattia ja mahaa näyttämässä. Vastaanottotiskillä kertoessani minkälaisten oireiden vuoksi paikalle tultiin katsoin samalla pattia, mutta tottakai, kun me elliin asti ollaan päästy niin pattikin oli käytännössä kokonaan kadonnut, vaikka edellisenä iltana oli vielä turvonnut.

Ell epäili, että patti olisi ollut yksittäinen furukkelipatti, jonka Vean oma immuniteettijärjestelmä olisi hoitanut pois päiviltä. Saatiin kuitenkin vielä varalla Canofite -tippoja, joita laitamme 2x/pvä noin viikon ajan.

Mahan "ihottuman" diagnoosiksi saimme "lievä pinnallinen ihotulehdus" ja hoito-ohjeena pestä Vea kerran kokonaan bakteereja tappavalla shampoolla, jotta voidaan varmistua ettei tulehdusta muhi muualla kehossa. Jatkossa jos oireita tulee pestään sitten taas uudestaan shampoolla.

No, kun ei onneksi antibioottikuureja tullut, sai Vea myös samalla yksivuotis rokotukset, joten on nyt nekin hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Agikisat Lappeessa

2009-03-08T21:01:00.000+02:00

Noniin, nyt on sitten käyty hakemassa taas kaksi hyllyä lisää, jotta ne tulevat mahtavat palkinnot sitten mahtuvat paremmin paikoilleen..

Tosin meidän tavoitteet täyttyi -> Vito pysyi radalla. Treenitaukoahan meillä on nyt kestänyt reilu neljä kuukautta, tosin eilen illalla kävimme muutaman esteen ottamassa, kun kävimme viemässä esteet maneesille.

Suurin ongelma taisi itseasiassa olla se maneesi. Viton kanssa kun ei olla koskaan kisattu hallissa ja taisi Vitoa ekalla radalla häiritä se häly ja kaikuminen aika pahasti. Ainakin meidän seuralainen, joka suoritusta seurasi, sanoi, että Vito ihan selkeesti pälyili ympärilleen ja oli hämillään kaikumisesta.

Toka rata menikin jo todella paljon paremmin noin puoleen väliin rataan (yksi kielto taisi olla silloin pohjalla), kunnes tuli paikka, jossa oli ansaputki, tietysti sitten varmistelen sitä ettei Vito mene putkeen. No eihän se mennyt, mutta meni puomille sen hypyn sijaan joka olisi kuulunut mennä seuraavaksi. Tämän jälkeen pakka hajosi, mutta sain onneksi vielä kasattua itseni ja päästiin rata kunnialla loppuun asti.

No, onneksi päästään taas treenaamaan kuukauden sisällä, ni kesällä toivon mukaan tulee jo sitten jotain tulostakin.

Vean varpaassa kasvainko?

2009-03-06T17:01:00.005+02:00

Huomasin helmikuun alkupuolella Vealla patin varvasvälissä. Muita patteja ei koirasta löydy, eikä iho muutenkaan tassussa punoita ollenkaan. Patti ei myöskään ilmeisesti kutia, koska Vea ei sitä nuole tai muutenkaan kiinnitä siihen minkäänlaista huomiota. Tosin jonkinlaista arkuutta on haivaittavissa, kun pattia hellästi painelin.

Furunkuloosia heti ajattelin, kun noita iho-ongelmia westieiltä kuitenkin jonkin verran löytyy, mutta toisaalta ei patti kuitenkaan vaikuta furunkkelipatilta. Google on laulanut reippaasti ja mielessä on käynyt kaikki mahdollinen vierasesineestä allergioihin.

Alkuun ajattelin patin olla ihan rauhassa, kun se ei näyttänyt Veaa mitenkään vaivaavan, mutta viikko - kaksi sitten patti alkoikin kasvaa. Eläinlääkäri aika on nyt sitten varattu ja maanantaina menemme siellä käymään. Toivottavasti ell löytää syyn patille. Pahoin vain pelkään, että ensimmäinen vaiva mitä sieltä tarjotaan on tuo iänikuinen allergia, johon Vealla ei omasta mielestäni ole muita oireita. Atopiaa Vealla saattaa olla, kun esim nuo anturat ovat kuivat, mutta varsinaista allergiaa en se usko olevan.

Tiinan (Vean isän omistajan) kanssa juteltuani pohdimme voisiko patti olla histiosytooma (hyvälaatuinen kasvain, joka on yleinen nuorilla koirilla), ainakin oireet ja kuvaukset vastaavat täysin tuon patin kanssa.

Tässä vielä pari kuvaa patista 15.2.2009

Ja yksi kuva, joka on otettu 3.3.2009

Veallahan on myös ollut mahassa jonkin verran finnin näköisiä paukamia, jotka ovat kuivuneet aina itsestään kasaan eikä niitä ole sen kummemmin hoidettu paitsi puhdistamalla ne silloin tällöin desinfioivalla aineella. Tähänkin vaivaan saatiin nyt nimi, tai ainakin luulen niin, eli impetigo (pinnallinen märkärupi pyoderma). Tämänkin taudin oireet vastasivat täysin Vean vaivoja.

Olen varmaan ell:in suosikkiasiakas kun paukkaan paikalle ja kerron, että olen tässä hieman selaillut nettiä ja lääkärikirjoja ja uskon, että Vealla on tälläinen ja tälläinen tauti.. =) No ei, toivottavasti syyt ongelmiin löytyy ja lääkäri tutkii kunnolla eikä vain totea, että allergia..

Maanantaina tästä siis lisää.

Tässä vielä kuva pikku-potilaasta

Tulevat sunnuntain agilitykisat

2009-03-04T19:55:00.002+02:00

Menin sitten ilmoittamaan Viton agikisoihin tulevana sunnuntaina. Ilmoittautumisen tein 15 min ennen kuin oli myöhäistä.. ;)

Meillähän on ollut Viton kanssa yli 4 kuukauden treenitauko. Ainoa mitä ollaan voitu treenata on kuuden kepin sarja kotona. APUA!! Ei siis minkäänlaista käsitystä, kuinka pahasti tuo Vito sekoaa, kun tajuaa, että pääsee piiiiiiitkästä aikaa agilitaamaan. Vaihtoehdot, joita olen päässäni pyöritellyt, on totaalinen sekoaminen ja korvat katoaa täysin samalla extrana päättää hyökätä jonkun toisen koiran kimppuun tai sitten intoa löytyy vaikka muille jakaa, mutta Vito kuuntelee täysin mitä ohjaan ja menee kuin unelma.. Saa nähdä.. Toivottavasti tuo viimeinen vaihtoehto tai edes lähelle sitä.

Sunnuntaina tai sitten maanantaina raporttia siitä, miten kisat meni.

Koetoimitsijakurssi 1, Luumäki

2009-02-25T15:26:00.002+02:00

Sunnuntaina kävin muutaman meidän agilityseuralaisen kanssa Luumäellä koetoimitsijakurssin ensimmäisessä osassa. Kurssi oli ihan mielenkiintoinen. Lähinnä käytiin yleistä Kennelliitosta ja eri koemuodoista.

Kurssin toinen osa, jossa sitten suuntaudumme agilitypuolelle, onkin kesäkuun alussa. Sitä siis odotellessa.. :)

Vito tuli takasin kotiin

2009-01-25T22:43:00.002+02:00

Haimme Viton takasin kotiin perjantaina. Poika oli kyllä ihan sekaisin onnesta kun näki meidät ja sittenhän se vasta sekaisin menikin, kun otimme Veankin autosta ulos. Ilmeisesti tyttö tuoksui Viton nenään edelleen erittäin hyvälle.

No, otimme Viton silti mukaan kotia, kun kerran olimme auton lainanneet ja ajaneet Kuusalle. Saahan ne onneksi täällä kotonakin erotettua toisistaan.

Perjantai ja lauantai oli suoraan sanottuna aika tuskaista aikaa. Vito vinkui jatkuvasti Vean perään, joten emme uskaltaneet pitää niitä samassa tilassa vaan eristimme ne toisistaan aidalla ja välillä laitoimme Viton makkariin rauhoittumaan. Lenkitkin tehtiin erillään. Pinna meinasi kyllä mennä, kun kuunteli sitä jatkuvaa vinkumista.. :(

Tänään sitten vihdoin ja viimein sain pestyä Vean ja ah mikä helpotus! Uskomatonta, mutta totta, Vito ei reagoinut Veaan oikeastaan mitenkään!! Vieläkään en voi uskoa miten erilaiseksi Viton käyttäytyminen Veaa kohtaan oli tuon pesun jälkeen. Ainoastaan hieman tuo rauhattomuus palasi lenkin jälkeen, mutta ei onneks kestänyt kauaa, kun Vito taas pystyi rauhoittumaan.

Nyt Vito ja Vea saavat olla samassa tilassa, kunhan vain joku muukin on kotona ja hieman katsoo perään, vaikka juoksut ovatkin jo loppuneet, niin parempi ottaa varman päälle. Ensi viikko mennään vielä varoen, mutta sen jälkeen pääsemme taas normaaleihin rutiineihin.

Nyt vain toivotaan, että Vealla ei ole lyhyet juoksutvälit. Tosin ainakin näillä näkymin Vea steriloidaan, kunhan se nyt ensi aikuistuu henkisestikin eli varmaan noin vuoden päästä. Tosin riippuen tietysti juoksuista..

Vihdoin rauha maassa! :)

Vito lomailemassa

2009-01-11T22:12:00.002+02:00

Tänään veimme Viton pariksi viikoksi hieman lomailemaan Janin vanhempien luokse, ettei pojalla tule liian tukalat olot, kun Vealla pitäisi tulevalla viikolla olla tärppipäivät. Pennut kun ei todellakaan ole tervetulleita.. :D

No, Vito varmasti viihtyy ruokalomallaan, mutta mitenhän minä selviän ilman Vitoa. :( Onneksi tuo Vea on kuitenkin paikalla. Nyt kun Vito ei ole kotona niin Vea on jatkuvasti minun sylissä, vaikkakin se muutenkin rakastaa sylissä oloa. Lenkillä käyntikin on uskomattoman helppoa, kun ei tarvitse ihan joka puskan luokse pysähtyä, eikä sen ihmeemmin tarvitse varoa muita koiria. Tosin kohta kierretään kyllä kaikki muut koirat kaukaa.. :D ettei kukaan saa päähänsä karata meidän luokse.

Saa nähdä millaisen vastaanoton saamme Vitolta kun menemme sitä hakemaan. Pitää koittaa keksiä itselle paljon muuta tekemistä, että aika kuluisi nopeasti. :)

Vean juoksut alkoivat viimeinkin

2009-01-06T16:11:00.003+02:00

Vihdoin pitkän odotuksen jälkeen Vea aloitti juoksunsa. Puolitoista kuukautta Vea niitä teki tai ainakin sen ajan oli jonkinlaisia merkkejä näkyvissä.

Eilen laitoimme jo Vealle hienot farkkukankaasta tehdyt juoksuthousut jalkaan, kun Vito alkoi nuolemaan lattiolta jokaisen paikan missä Vea oli ollut. Tänä aamuna näkyi sitten ensimmäinen veritippa pöksyissä. Nyt sitten odotellaan tärppipäiviä, jolloin Vito pääsee Janin vanhemmille hoitoon tai tietysti Vito menee sinne jo hieman ennen h-hetkeä, ettei vahinkoja satu.

Nyt Veasta tulee siis vihdoin aikuinen nainen :D tai no miulle se on aina pikkutyttö.. :D

Jaakon agilitykurssi peruuntui

2009-01-06T16:05:00.002+02:00

Viton kanssa ei sitten kuitenkaan päästy Turkuun Jaakon (Suoknuuti) agikurssille, kun miulle nous tiistaina suhteellisen kova kuume ja sitä kesti aina torstaille asti, jonka jälkeen sitten tietysti tuli vielä perinteinen nuha ja yskä.

Tosin kurssi peruuttiin sitten jo muutenkin, kun Jaakko oli ilmeisesti samaisessa taudissa ja pakkastakin oli luvattu yli -10 asteetta, joka oli pakkasrajana.

No uusi kurssi on jo Jaakolta kuulema varattu, nyt vain sitten odotellaan tietoa, että milloin se on.

Uusi vuosi Uukuniemellä

2009-01-06T15:51:00.003+02:00

Tiistaina matkasimme kuuden koiran ja kahdeksan ihmisen kera Uukuniemelle viettämään uutta vuotta. Reissu oli pakko tehdä jo oikeastaan ihan Viton vuoksi, se kun ei tykkää ollenkaan noista uuden vuoden raketeista, joten kotona olisi voinut olla hiema ilkeää olla, kun ihna keskellä keskustaa asumme.

Koirat nauttivat heti ensimmäisestä hetkestä alkaen, kun pihalla pääsi kirmailemaan minkä sielu sietää eikä pantoja/hihnoja tarvinnut käyttää koko reissun aikana. Veakin osasi onneksi venyttää juoksujen alkamista niin pitkälle, että pääsi mukaan reissulle.

Janin kanssa menimme Suvin ja toisen Janin kyydillä jo aamupäivällä. Autossa oli todellakin tunnelmaa kaikkien tavaroiden keskellä. Takakontissa matkasivat Nala (kultainen noutaja) ja Desi (valkoinen paimenkoira) sekä alkumatkasta myös tuo meidän Vito. Imatralla kauppareissun jälkeen Vito survottiin takapenkille Vean kera.

Pasi, Anu ja Olli (westie) tulivat sitten illalla Iinan, Artun ja Wallun (4kk, bernin paimenkoira) kyydillä. Hyvin tulivat kaikki koirat keskenään toimeen, mitä nyt välillä Desi ja Vea hieman koettelivat toisiaan, kun eivät oikein saaneet selvyyttä kumpi on heistä se korkeammalla oleva. Huvittavan näköistä menoa, kun Vea on kuitenkin porukan pienin ja Desi taas tällä hetkellä suurin. Ikäeroakin heillä on melkein vuosi, mutta Vea nyt onkin tuollainen pieni ja pippurinen Justiina.. =)

Uuden vuoden aatto aamuna kävimme myös hieman jäällä.. tai no koirat kävivät, me ihmiset emme uskaltaneet hirmu pitkälle mennä, vaikkakin järvi on suhteellisen pieni lampi ja todennäköisesti jää olisi ihan hyvin kestänyt, mutta parempi olla hieman liian varovainen.

Koirat eivät olleet moksiskaan raketeissa, tosin ne pidettiinkin aina sisällä ja musiikit olivat päällä, kun muutaman kerran niitä raketteja pamauteltiin.

Torstaina, kun tulimme illalla kotia, oli meillä kaksi hyvin hyvin väsynyttä koiruutta. Eikä liikettä kyllä vielä perjantainakaan ollut, hyvä että pissalla kävivät.. =)

Rauhallista Joulua

2008-12-23T22:22:00.001+02:00

ja vauhdikasta uutta vuotta 2009!!

Toivotteleepi Sirkku, Vito & Vea

Juoksujen odottelua

2008-11-26T16:59:00.001+02:00

Aaargh...

Milloinhan tuo neiti nyt aloittaisi ne ensimmäiset juoksunsa..? Noin kuukauden verran on jo ollut havaittavissa jonkinlaisia merkkejä, lähinnä tuon Viton puolesta, mutta ei. Sais jo aloittaa niin ei tarttis enää miettiä järjestelyitä ja pystyisi hieman paremmin suunnittelemaan menojaan.

Vito ja Vea on ollut nyt eristettyinä toisistaan sen kuukauden verran, kun jäävät kaksistaan kotia. Vea on ollut makkarissa ja Vito on saanut muun kämpän käyttöönsä. Tänä aikana Vea on syönyt miun puhelimen, katkaissut digiboksin virtapiuhan, jäystänyt yölampun johtoa ja mitä muuta.. Alkaa kohta tulla kalliiksi tuo eristäminen. =) Mutta itseppä olen valinnut toiseksi koiraksi nartun.

Uutena vuotena olisi tarkoitus mennä mökkeilemään Uukuniemelle kaveriporukan kanssa ja tietysti koiralauma lähtee mukaan, tosin jos Vea päättää aloittaa juoksunsa vasta silloin, niin se saa mennä Janin porukoille hoitoon, että nuo urokset (Vito ja Olli) pääsevät mökkeilemään. Viton takiahan sinne oikeastaan mennään, kun se ei oikein tahdo noita raketteja ymmärtää.

Tosin haluasin olla myös Vean kanssa uuden vuoden ja varmistaa ettei se saa huonoja kokemuksia raketeista, kun Veakin on aika herkkä äänille, mutta vaikeaa on olla kahdessa paikassa samaan aikaan..

No josko Vea osaisi ajoittaa juoksunsa ennen uutta vuotta tai sitten hieman uuden vuoden jälkeiselle ajalle. Peukut pystyyn!!

Agility on nyt tauolla

2008-11-23T19:35:00.000+02:00

Seuramme rakentaa hallia ja kun ilmat ovat tällä hetkellä hyvin lumiset, on Viton agility jäänyt tauolle. Uuteen halliin pääsemme joskus helmi-maaliskuussa, joten aika pitkä tauko tulee. Nyt meillä onkin sitten hyvä aika treenata kotona keppejä Viton kanssa ja varmaan Veankin kanssa aloitellaan keppien treenaus.

Onneks pääsemme Suoknuutin Jaakon kurssille heti vuoden vaihteen jälkeen, niin ei pääse agility kokonaan unohtumaan.

Vean tokon treenaus aloitettu

2008-11-23T19:34:00.001+02:00

Nyt on Veankin tokon treenaus aloitettu.

Viime viikolla olimme vielä pentujen ryhmässä, mutta totesin samantien, että se on meille aivan liian alkeisryhm, joten tällä viikolla menimme sitten hieman vaativampaan ryhmään.

Tällä kertaa treenattiin paikkamakuuta, luoksetuloa ja seuraamista. Todella hienosti Vea osasi ja kouluttajakin sanoi, että voisimme mennä muutaman kerran jälkeen vielä vaativampaan ryhmään, jos minua vain kiinnostaa.

Nyt meidän pitää treenata kunnolla perusasentoa, jonka treenauksen aloitimme vasta viime viikolla, mutta hienosti neiti sen jo osaa, kunhan vain hieman autan.

Ja mie jo kuvittelin, ettei tuo pikkurääpäle edes osaa mitään..

Leikkimielistä agilitya

2008-10-16T19:54:00.000+03:00

Tänään käytiin Viton, Vean ja Olli-westien kanssa kokeilemassa hieman agilitya omalla vuorolla. Säästä huolimatta (sadetihkua..) kaikilla näytti olevan todella hauskaa.

Ensin mentiin Viton kanssa todella helppoa rataa (muutamat hypyt, putki ja rengas). Herra oli taas niin täpinöissä että oksat pois.

Seuraavaksi olikin sitten Ollin vuoro. Ensin Olli meni niin että Anu (Ollin äippä) ohjasi ja minä olin hihnan päässä avustamassa, ettei Olli kierrä esteitä. Muutaman kerran Olli yritti kiertää hypyt, mutta pienellä avustuksella alkoi sitten menemään jo tosi hienosti. Seuraavilla kerroilla ei edes hihnaa enää tarvittu. Mutkaputki oli hieman liian vaikea, joten suoristettiin ja johan alkoi putkikin sujua.

Sitten pääsikin meidän vauhtihirmu Vea kokeilemaan esteitä. Vea meni aivan uskomattoman hienosti, yhtäkään estettä ei yritetty kiertää vaan kaikki hypättiin ja putkikin meni hienosti, kunhan ensimmäisellä kerralla avustaja oli sulkemassa alkupään, jottei Vea tule pois väärästä päästä.

Rengas otettiin sitten Ollille ja Vealle ihan yksittäisenä esteenä. Ollille se tuotti jonkin verran vaikeuksia, mutta Vea-neiti suoritti renkaankin todella hienosti, harjoittelimmehan sitä jo viikonloppuna pentutapaamisessa.

Seuraavaksi Jani kokeili mennä Viton kanssa pientä radan pätkää ja hienosti menivätkin. Vitolle näyttää olevan ihan sama kuka sitä ohjaa, kunhan vain pääsee radalle. Janin jälkeen myös Anu ja Pasi ohjasivat Vitoa.

Vito taisi nautti todella paljon, kun kerrankin sai taas painella täysiä helppoa rataa ja kun rimatkin olivat todella alhaalla. Ehdottomasti pitää Viton kanssa ottaa lisää tälläisiä treenejä!!

Lopuksi otimme vielä kolmen esteen suoraa. Ei varmaan ollut mikään oppikirja suoritus, kun annoin kaikkien mennä samaa aikaa esteet. Vito ja Vea hyppäsi kaikki esteet, mutta Olli totesi, että on helpompi vain juosta esteiden vierestä. Ei neiti ainakaan vielä voita Vitoa vauhdissa. :D

Kaikki rimat olivat vain kannakkeiden päällä, joten Vitonhan niitä oli kaikkein helpoin suorittaa, kun on kuitenkin tuosta porukasta se isoin. Neidin hyppytekniikka on kyllä noin nuorelle mahtavan hyvä, lähes kaikki ponnistuskohdat olivat oikein valittu, eikä rimoja tainnut tippua. Osittain neidin kanssa mentäessä olivat rimat myös ihan vain maassa.

Parin viikon päästä mennään sitten taas uudestaan..

Vean reissu Rontti-isän luokse ja pentutapaaminen

2008-10-15T19:57:00.000+03:00

Viime viikonloppuna (10.-12.10) matkasimme Vean kanssa Turkuun Tiinan luokse, jossa Veaa odottivat Rontti-iskä ja Mimmi-isotäti.

Perjantai-ilta sujui suhteellisen rauhallisissa merkeissä toisiin tutustuen. Tosin Vea nyt on kaikkien kaveri ja etenkin Mimmin kanssa löytyi nopeasti yhteinen sävel. Eli leikkimistä riitti.. =)

Lauantaina heräiltiinkin sitten hieman aikaisemmin ja lähdimme Vean kanssa kannustamaan Rontin agikisoja. Hienosti kannustettiinkin, Rontti ja Tiina saivat tuplanollan ja näin ollen vielä yhden nollan saatuaan Rontti matkaa ensi kesänä SM-kisoihin. Vealla on siis erittäin hieno ja taitava isä, ensimmäinen westie agilityn SM-yksilökisoissa. MAHTAVAA RONTTI JA TIINA!!

Illalla jatkui leikkiminen, Vea leikitti vuoron perään Mimmiä ja Ronttia. Vauhtia riitti neidillä ja neiti myös näytti millaisia hyppyjä osataan tehdä.. :D lattialta sohvalle ja sohvalta selkänojan kautta takaisin sohvalle ja lattialle..

Lopuksi Vea pääsi vielä Tiinan trimmaukseen. Hieman Tiina ja Vea joutuivat keskustelemaan trimmataanko vai ei, mutta Tiina vei tässä asiassa voiton ja Vea tyytyi kohtaloonsa. Onneksi!

Sunnuntaina matkasimme sitten Tuulan luoksen Vahtoon, johon oli kutsuttu Rontin ja Pullan pennut sekä myös toisen pentueen pennut. Vea käyttäytyi koko ajan todella mallikkaasti, vaikka muutama tappelu meinasikin välillä syntyä. Vea leikitti Tuulan pihassakin kaikkia vuorotellen ja myös juoksutti koko porukkaa ollen itse jatkuvasti ensimmäisenä, ei meinannut muut saada Veaa ollenkaan kiinni. Mistähän ihmeestä Veakin on saanut kaikki energiansa, että jaksaa koko viikonlopun juosta ja leikkiä. Ihme sähköjänis =)

Tuulan pihassa kokeiltiin koko porukka hieman agilitya (putkea, keppejä ja rengasta) sekä MEJÄ:ä. Vea oli todella kiinnostunut verestä ja nuolikin alkumakausta oikein tunteella. Vean kanssa meinataankin jatkaa tuota MEJÄ:n harjoittelua ja Vitonkin pääsee jossain vaiheessa näyttämään taitonsa tuossa lajissa.

Oli todella mukavaa nähdä Vean sisaruksia pitkästä aikaan!

Tiinalle takasin palattuamme kävimme vielä tekemässä lähimetsään Vealle toisen jäljen, jonka annoimme vanheta noin puolen tunnin ajan. Vea oli edelleen todella kiinnostunut verestä, mutta hieman tyttöä taisi metsässä jännittää, että mikähän sieltä kulman takaa tulee vastaan. Taisi neiti olla jo myös todella väsynyt pitkästä ja mukavasta viikonlopusta.

Junamatkalla minulla olikin sitten yksi todella hiljainen ja liikkumaton westie mukana, eli matka meni ainakin Vean osalta nukkuessa.

Tiinan luokse palataan taa noin puolentoista kuukauden lopulla koirahierontakurssin puitteissa. Vea lähtee silloinkin mukaan, tosin Veaa ei hierota, vaan lainaan siihen tarkoitukseen Mimmiä.

Ahmedin vierailu

2008-10-02T21:40:00.000+03:00

Kuten jo kerroinkin, tänään Vito ja Vea tapasivat uuden kaverin, Ahmedin.

Vito käyttäytyi taas todella mallikkaasti pientä kohtaan ja osaisi olla hötkyilemättä, ettei toista niin kovin pelottaisi. Vea oli aluksi aika hötkylä-pötkylä, mutta onneks rauhottui pian ja osaisi leikkiä todella nätisti Ahmedin kanssa.

Ahmedkin oli tosi reipas poika, eikä juurikaan pelännyt meidän koiruuksia, välillä tosin piti päästä mamman jalkojen taakse tai sohvan alle piiloon. Aikamoinen menijä poika kyllä on.. :D Eiköhän näistä meidän koiruuksista ihan hyviä kavereita tule.

Oon kyllä tyytyväinen sekä Vitoon ja Veaan, kun kumpikin osaa käyttäytyä tosi hyvin pentujen kanssa ja osaavat suhteuttaa oman voimansa niin etteivät satuta toista eikä toisen tarvitse turhaa pelätä. Hienoa Vito & Vea!

Treenit

2008-10-01T19:42:00.001+03:00

Oltiin tänään Viton kanssa treeneissä eli ei meille sittenkään tullut pidempää treenitaukoa, vain pari viikkoa, mutta sekin oli kyllä todella hyvästä! Vito onkin päättänyt tauon aikana opetella kepit itse.. Ihan jouduin yllättymään kuinka hyvin ne meni. Vito osasi jopa hakea itse kepit, eikä minkäänlaisia apuja pujotteluun tarvittu. Toivottavasti oppi pysyy nyt päässä ja minä oppisin luottamaan Vitoon, enkä tunke oppia käsiä sinne väliin häiritsemään.

Muutenkin intoa riitti taas todella paljon, tosin se nyt ei ikinä ole treeneissä ollutkaan ongelmana. Lähinnä se on kisoissa, mutta kaipa minä sitten jännitän kisoissa niin paljon enemmän, että se vaikuttaa Vitoonkin. No kisoista pidämme nyt joka tapauksessa pidemmän tauon, kun ei niitä oikein tässä lähialueella ole talvella. Autottomana kun ei hirmu pitkälle viitsi matkustaa.

Huomenna Vito ja Vea pääsevätkin sitten tutustumaan uuteen kaveriin, Ahmediin. Ahmed on 9 viikkoinen kääpiöpinseriuros. Vito on osannut aina käyttäytyä mallikkaasti pentujen kanssa, eikä turhaan hötkyile jos pentu näyttää arastelevan. Saa nähdä miten tuo neiti osaa hillitä itseään. Se kun menee aina tukka putkella joka paikkaan :D

Uusi vanha kamera

2008-09-23T19:24:00.000+03:00

Saimme vihdoin ja viimein hommattua meille uuden (eli käytetyn) kameran. (Kiitos vain Tommi!) Kyseessähän on Canon EOS 350D -järjestelmäkamera. Objektiivina on näin aluksi ihan perus kittiputki (Canon EF-S 18-55mm). Tulevaisuudessa olisi sitten tarkoitus hommata parempi putki, kunhan ensin nyt opetellaan tuon kameran käyttöä.

Eli galleriaa kannattaa seurailla.. =)

Agilitykisat, Lappeenranta, 20.9.2008

2008-09-23T19:16:00.000+03:00

Ei tullut mainetta eikä kunniaa kisoista, itseasiassa ei edes suorittettu kumpaakaan rataa kokonaan.

Eli siis Lappeenrannassa oli lauantaina (20.9) kaksi starttia ja molemmista saatiin hylky. Tosin tiesin kummallakin radalla, että hylky tulee jo ennen ensimmäistä estettä, en nimittäin edes meinannut saada Vitoa istumaan, kun tyyppi vaan kuikuilee kaikkialle muualle. Ekalla radalla tuli kielto jo tokalla esteellä ja muutama este myöhemmin tuli pari kieltoa lisää. Yritettiin sitten hylystä huolimatta jatkaa rata loppuun, mutta keppien kohdalla tuli niin totaalinen mielenkiinnon loppu Vitolle, että katsoin parhaaksi jättää keppien pujottelun väliin ja poistuimme radalta suorittaen pari viimeistä hyppyä.

Toka rata meni sitäkin huonommin tokalla, kolmannella ja neljännellä esteellä kielto -> hylky. Poistuttiin parin viimeisen esteen kautta pois radalta. Mitäpä turhaan jahkaamaan siellä, jos ei mielenkiintoa toisella riitä.

Molemmat radat vaikuttivat oikein mukavilta ykkösluokan radoilta, eikä sen ihmeempiä ansapaikkoja radalta löytynyt. Tosin noiden ratojen jälkeen tuli mieleen, että noita tuollaisia hyvin suoralinjaisia ratoja voisi myös silloin tällöin harjoitella treeneissäkin, eikä aina vain vaikeahkoja ohjauskuvioita. Pääsee molemmat sekä koira että ohjaaja juoksemaan.. =)

Meillä alkoi nyt sitten tämän myötä pieni (ainakin parin viikon) treenitauko ja kisataukoa onkin sitten hieman pidemmän aikaa, tekee varmaan ihan hyvää kummallekin..

Jari Suomalaisen agikurssi 13.-14.9.2008

2008-09-15T22:40:00.000+03:00

Heti alkuun täytyy mainita, että tykkäsin kurssista todella paljon ja oppi kyllä taas uusia juttuja ja mieleen tuli niitä vanhojakin oppeja, joita ei vain yksinkertaisesti muista aina noudattaa.. Esim ohjaa sitä koiraa äläkä oleta.

Kuten kuvasta huomaa Vito harvemmin on hiljaa kun minä tutustun rataan.. :D

Kontaktien opetteluun tuli myöskin monta hyvää neuvoa. Tarkoituksena olisikin nyt opettaa Vitolle kontaktit lähes kokonaan uudestaan. Tavoitteena on, ettäVito suorittaa esim puomin kokonaan itsenäisesti eli vain ennen puomia tulee käsky ja se myös pitää sisällään kontaktin oton ohjaajan paikasta riippumatta.

Viikonlopun radat näyttivät seuraavanlaisilta:
- lauantai, rata 1
- lauantai, rata 2
- sunnuntai

Eka rata otettiin useammassa pätkässä ja etenkin pitkiä suoria (5-6-7 ja 19-20-21-22) otettiin useamman kerran. Eli molemmat minä ja Vito saatiin juosta paljon. Tokalla radallakin jatkettiin juoksuharjoituksia (8-9-10-11-12) väliä harjoiteltiin, että se olisi mahdollisimman sujuva. Vito meni oikein hienosti ja vauhtia pojalta löytyi.

Sunnuntaina ei tarvinnu ihan niin paljon juosta, mutta ei radalla kyllä kylmäkään ehtinyt tulla. Viton kanssa treenattiin etenkin välistä vetoa ja sain kyllä huomata kuinka Vito kattoo minun vartalon suuntaa vaikka käsi näyttäisikin muualle, joten tähän tulee kyllä kiinnittää erityisen paljon huomiota.

Mutta todellakin erittäin tyytyväinen kurssiin olen ja ehdottomasti jos tulee mahdollisuus päästä joskus uudestaan Suomalaisen kurssille niin myö ollaan Viton kanssa mukana!

Täältä löytyy kuvia lauantaipäivältä. Kaikki kuvat ovat Tommi Bergin käsialaa.

Tervetuloa!

2008-09-15T22:34:00.000+03:00

Tervetuloa Viton ja Vean blogiin! Täällä tulen kertoilemaan meidän perheen, ja siis etenkin, koiruuksien kuulumisia. Välillä päivitys väli saattaa olla pidempi, mutta ei kannata hermoilla, juttuja tulee kyllä kunhan vain muilta kiireiltäni ehdin..